Ammattiliiton ja osaston historia

1883 Yhdistysten perustaminen sallittiin keisarillisella asetuksella. Jo samana vuonna pidettiin Helsingin ja Vaasan työväenyhdistysten perustavat kokoukset ja lähivuosina perustettiin monille muille paikkakunnille työväenyhdistyksiä ja niiden alaisuudessa toimivia ammattiosastoja.

1886 kaikki Helsingin läkki-, pelti- ja vaskisepät kutsuttiin yleiseen puistokokoukseen. Tähän kokoukseen tulikin edustajia lähes kaikilta työpaikoilta. Kokous päätti käydä taistoon epäkohtia ja epäasiallista kohtelua vastaa. Tämä taas johti ensimmäisen ammattiosaston perustamiseen vuonna 1887. Ammattiosasto kehitti työntekijöiden ammattitaitoja ja sai aikaan monia parannuksia työoloihin.

Tehtaat tekivät vuodessa uskomattomat 1,3 miljardia puista lankarullaa – pennin arvoinen puupala teki Suomesta maailman johtavan puunjalostusvaltion | Yle

Lankarullatehdas, vuosisadan vaihde.

Työväenliike järjestäytyi kansallisella tasolla vuonna 1899 Suomen Työväenpuolueeksi ja myöhemmin Forssan ohjelman myötä vuonna 1903 Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Puolueohjelmaan kuului esimerkiksi kahdeksantuntinen työpäivä sekä vähimmäispalkka.

1890 Yhdistys liittyi Helsingin työväenyhdistykseen ja siitä tuli myös yksi 1899 perustetun Suomen rauta- ja metallityöntekijäin liiton 13 ammattiosastosta.

1893 Työväenyhdistysten ensimmäinen edustajakokous Helsingissä. Vuosisadan vaihteessa maassamme oli jo 68 työväenyhdistystä, joissa oli 8 000 – 10 000 jäsentä.

undefined

Työväenyhdistyksen sisäänkäynti Uudenmaankadulla, vuosisadan vaihde.

1897 Maamme taloudellisissa toimintaedellytyksissä tapahtui olennainen muutos elinkeinovapauden ja työnhakijoita koskevan julistuksen astuttua voimaan. Se antoi työntekijälle luvan lähteä työkirja mukanaan hakemaan töitä toiselle paikkakunnalle. Myös elinkeinonharjoittajat vapautuivat monista rajoittavista määräyksistä. Luotiin toimintaedellytykset nykyaikaiselle suurteollisuudelle. Teollisuus puolestaan tarvitsi työntekijöitä joka sai monet tilattomat ja torpparit muuttamaan kaupunkiin työn perässä. Heistä muodostui mittava työväenluokka.

Forssa-yhtiön kehräämön työläisiä vuodelta 1896. Edessä joukko lapsityöläisiä.
Tehdastyöntekijöitä. Suomessakin käytettiin paljon lapsityövoimaa. 1896.

Teollisuuden nopean nousun seurauksena ilmaantui työntekijän asemaan monia epäkohtia, joiden parantamiseen lainsäätäjien ja työväenliikkeen sen aikaiset toimenpiteet eivät riittäneet. Tästä aiheutui spontaaneja, laittomia ja järjestäytymättömiä lakkoja, jotka saivat monet kääntymään työväenliikettä vastaan. Myöhemmin ammattiyhdistysliike alkoi käyttää järjestäytyneitä ja laillisia lakkoja aseenaan, saaden niille yhteiskunnan hyväksyntää.

1899 Suomen rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustetaan. Työväenliike järjestäytyi kansallisella tasolla Suomen Työväenpuolueeksi ja myöhemmin Forssan ohjelman myötä vuonna 1903 Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Puolueohjelmaan kuului esimerkiksi kahdeksantuntinen työpäivä sekä vähimmäispalkka.


No photo description available.

Vappumarssilla, 1900-luvun alku.

1905 Työväenliikkeen vaatimukset elinolojen kohentamiseksi saivat lisää vettä myllyynsä Venäjältä käynnistyneistä levottomuuksista, jotka kärjistyivät koko valtakunnan laajuiseksi suurlakoksi. Suurlakko oli näyte joukkovoimasta: sen ansiosta Suomeen perustettiin yhtäläisellä äänioikeudella valittava eduskuntalaitos.

Mielenosoitus Tampereella, 1905

1907 Suomen ensimmäinen ammattiliittojen keskusjärjestö SAJ perustetaan. Myös työnantajat perustavat vastineeksi Suomen Yleisen Työnantajaliiton. SAJ:n jäsenmäärä nousee ensimmäisenä vuonna 25 tuhanteen.

1914 Venäjän keisarikunta lähtee mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, joka johtaa olojen kurjistumiseen. 1917 Pietarissa on mellakoita. Armeija ei ole enää Tsaarin puolella ja bolsevikit kaappaavat vallan. Venäjä ajautuu sekasortoon ja alkaa hajota.

1917 Suomi itsenäistyy. Teollisuuden tärkein markkina-alue, Venäjä, menetetään, mikä jälleen kiihdyttää olojen kurjistumista. Elintarvikepula ja massatyöttömyys. Tuloerot olivat huomattavan suuret. Kolme neljästä suomalaisesta eli suoranaisessa köyhyydessä. Heidänkin välillään oli eroja, sillä tehdastyöläinen saattoi tienata kolme kertaa enemmän kuin renki. Suomella ei ole omaa armeijaa vaan ainoastaan Venäläisiä varuskuntia. Tämä johtaa siihen, että työläiset alkavat koota omia kaarteja ja porvarilliset suojeluskuntia.

Helsingin järjestyskaarti.

Helsingin työväen järjestyskaartia.

1918 Alkuun oli taisteltu yhteisten päämäärien puolesta. Oli saavutettu mm. yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, kahdeksan tunnin työpäivä, jne.

Maailmansodan jälkeen Eurooppalaisissa työväenliikkeissä tapahtui kahtiajako parlamentarismin kannattajien sekä niiden välillä jotka pitivät vallankumousta ainoana menetelmänä. Suomessa osa työväenliikkeestä luopui vallankumouksellisista aatteista.

undefined
Turun naiskaartin jäseniä, 1918.

Maa ajautuu siitä huolimatta sisällissotaan ja punaiset alkavat hallita Etelä-Suomea ja valkoiset Pohjois- ja Keski-Suomea. Punaisten hallitsemilla alueilla ammattiliitto vastaa tehtaiden pyörittämisestä, mikäli omistaja ei ole yhteistyökykyinen tai haluinen. Punaisten tappion näyttäessä selvältä Metalliliiton rahat viedään Pietariin, tärkeät asiapaperit piiloitetaan metallilaatikossa maan alle ja liiton toiminta lakkaa väliaikaisesti.

Verinen koston kesä 1918 - Vankileireillä kuoli 12 000 punavankia

Punavankeja Fellmanin pellolla, 1918.

1929 Lapuanliike terrorisoi työväestöä. Sosiaalidemokraatit eroavat ammattiyhdistysliikkeestä, liike jää kommunistien käsiin ja saa oikeudelta lakkautustuomion.

pakink1k.JPG (49K)
Työväenyhdistys viettämässä vappua, Helsinki, 1920-luvun loppu.

1930 Metalliliitto perustetaan uudelleen ja liittojen keskusjärjestöksi perustetaan SAK.

1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Euroopan jakamisesta omiin etupiireihinsä, ja talvella Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Tämän jälkeen työnantajien ja ammattiliitojen välinen yhteistyö paranee, koska on yhteinen vihollinen.

1940 Tammikuun kihlauksessa tunnustetaan työntekijöiden järjestäytymisoikeus.


1941 Maa ajautuu jälleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

1944 Suomi neuvottelee rauhan Neuvostoliiton kanssa. Suomelle määrätään rauhanehdoissa maaluovutuksia, sotakorvauksia ja "sotasyyllisten" etsimistä. Tämän lisäksi Neuvostoliitto sotkeutuu Suomen sisäisiin asioihin määräämällä oikeistojärjestöt ja puolueet lakkautettavaksi Kokoomusta lukuunottamatta, sekä lakkautetut kommunistiset järjestöt takaisin laillisiksi.

1945 Eduskuntavaaleissa tapahtuu siirtymä vasemmalle, yhteiskunta muuttuu suopeammaksi ammattiliitoille ja jäsenmäärät lähtevät kasvuun. Metalliteollisuudessa ja liitossa sodanjälkeinen aika on kasvun aikaa, mittavista sotakorvauksista johtuen.

undefined

Kampanja-juliste, 1940-luvun loppu.

Sotakorvausten vaatimuslistalla oli kaikkiaan 52 500 sähkömoottoria. Kuvassa Strömbergin Pitäjänmäen-tehtaalla valmistuneen viimeisen erän siirrettävää sähkögeneraattoria tarkastavat etualalla asentajat Järvinen ja Andersson sekä heidän takanaan venäläinen insinööri Nikulin.

Sotakorvauksena lähtevä sähkömoottori tarkastelun alla, Strömbergin tehdas, 50-luvun alku.


1956 Urho Kekkonen valitaan tasavallan presidentiksi. Neuvostoliitto luovuttaa Porkkalan takaisin ja Suomessa alkaa yleislakko. Yleislakon syynä oli työantajanpuolen kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin. Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasääntelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Lakko kesti 19 päivää ja päättyy siihen, että työnantajat suostuvat SAK:n vaatimuksiin.

1241277 Yleislakko mielenosoitusSuurmielenosoitus, 1956

Tikkurilan ammattiosaston perustaminen.

Tikkurilan metalli 287

Tänä tapahtumarikkaana vuonna perustetaan myös Tikkurilan metallityöväen ammattiosasto 287 ry. Ensimmäisenä vuotena ammattiosastoon liittyi 22 uutta jäsentä ja 75 jäsentä siirtyy muista ammattiosastoista.

50-luvulla toiminta oli alkutekijöissään, ensimmäisinä vuosina lähetetään kirjelmiä Metalliliittoon ja SAK:hon.

60-luvulla toiminta aluksi hiipuu ja jäsenmäärä käy alimmillaan 9 henkilössä mutta nousee vuosikymmenen lopussa reiluun 200 henkilöön. 1964 Osasto aloittaa jäsenmaksujen tilittämisen Metalliliittoon.

1964 - Talkoovoimin rakennettu Puistokulman työväentalo valmistuu Hiekkaharjussa. Tikkurilan metalli pitää täällä edelleenkin kokouksiaan.

Puistokulma

1965 Metallityöväen liiton pääkonttori, Metallitalo, valmistuu Helsingin Hakaniemen rantaan

70-luvulla osaston toiminta aktivoitui, jäsenmäärä nousee, luottamusmiehiä ja useita lakkoja tuetaan.

1973 osastolle hankitaan oma lippu.

1977 Murikka-opisto aloittaa Metalliliiton kurssikeskuksena.

1979 Jäsenmäärä on 790 ja osastoon perustetaan opinto-, tiedotus-, huvi ja retkeily sekä liikuntajaostot. Ääni-lehtiä ilmestyy 4 kappaletta ja teetetään oma viiri.

Realistisen optimistin juttuja: Murikanranta

Ilmakuva Teiskoon vuonna 1977 valmistuneesta Murikka-opistosta.

1980 Murikka-opisto saa kansanopisto-statuksen.

80-luvulla toiminta oli myös aktiivista ja paljon uusia työpaikkoja liittyy osastoon. 1986 Jäsenmäärä on 962, 18 työhuonekuntaa ja 27 työpaikkaa.

1991 90-luvulle tultaessa iski lama, toiminta hiljeni, jäsenmäärä kääntyy laskuun.

Yritykset joutuivat irtisanomaan massoittain väkeä. Pankkikriisi ja yrittäjien konkurssien aallot seurasivat. Markan arvoa laskettiin pakkodevalvaatiolla marraskuussa 1991, mikä pahensi velallisten tilannetta. Työpaikat vähenevät rajusti aluksi teollisuudessa, sitten erityisesti rakennusalalla, pankeissa ja julkisissa palveluissa. Vuoden lopussa työttömiä oli jo 340 000.

MTV Videot - Vuoden 1991 suurmielenosoitus

SAK:n suurmielenosoitus hallituksen politiikkaa vastaan järjestettiin Helsingissä Senaatintorilla 3.10.1991.

Tulonsiirtoja, julkisen sektorin investointeja ja menoja ryhdyttiin leikkaamaan. Pitkä kehitys, jossa sosiaaliturvan tasoa oli nostettu ja hyvinvointivaltion palveluja kasvatettu, katkesi lamavuosiin. Etuuksien heikennys osui kipeimmin sairaisiin, työttömiin, eläkeläisiin, lapsiperheisiin, nuoriin ja köyhiin. Myös tuloerot lähtivät 1990-luvulla kasvuun.

Leipäjono Helsingissä, 1993

1994 Työttömyysaste korkeimmillaan eli 18,4% ja pahimpina kuukausina yli 20%. Rakennusteollisuudessa jopa 37 %.

Talouden on katsottu alkaneen elpyä loppuvuonna 1993, ja yhtäjaksoinen taloudellinen nousukausi jatkui vuoteen 2008. Jäsenmäärä on 764 ja työhuonekuntia on 12.

2000 Jäseniä on vuosituhannen vaihtuessa 574, kunnes muita ammattiosastoja liittyy AO287:aan ja määrä kohoaa noin 1000 henkeen.

2008 Vuosien 2008–2009 taantuma johtui monista erilaisista tekijöistä. Taantumaan johtivat korkea öljyn hinta, ruoan hinnan nousu, maailmanlaajuinen inflaatio, asuntojen korkeat hinnat ja lopulta rahoitussektorin kriisi. Yhdysvaltojen asuntolainoitukseen liittynyt subprime-kriisi muuttui finanssikriisiksi. Taantuman jälkeen euroalueella koettiin euroalueen velkakriisi. Suomessakin työttömyysaste nouse vuosiksi eteenpäin, konkurssit lisääntyivät.

2015 Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) solmitaan. Kiky-sopimus on työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.

Kriittisimmät arviot ovat nähneet sopimuksen työllisyysvaikutukset näennäisiksi ja sen tosi asiassa olleen vain iso tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, mikä lisäsi eriarvoisuutta.

Siplän hallituksen leikkauksia ja toimia vastaan järjestettiin monia mielenosoituksia sekä adresseja.

Mielenosoittajia STOP - Palkansaajajärjestöjen mielenilmauksessa Rautatientorilla Helsingissä 18. syyskuuta 2015.

Mielenosoitus rautatientorilla, 2015

2016 Tikkurilan Metalli juhlii 60-vuotista taivaltaan

2017 Metalliliitto yhdistyy kahden muun kanssa ja muuttuu Teollisuusliitoksi.

2023 Jäseniä on n. 800, PainavaSyy-kampanja lähtee käyntiin. Lakkoja järjestetään laajasti ympäri Suomea, ja niihin osallistuu enemmän tai vähemmän lähes kaikki ammatti- sekä opiskeljaliitot. Lakoilla vastustetaan Orpo-Purran oikeistohallituksen laatimia ennennäkemättömiä leikkauksia työväestöön.

2024 SAK:n ja STTK:n järjestämä suurmielenosoitus kerää 13 000 henkilöä senaatintorille 1.2.

Suurmielenosoitus täytti Senaatintorin: ”Ottakaa hallituksessa järki käteen” - Tekijä
STOP. Nyt! - mielenosoitus, 1.2.2024